Saaren historian 4 vaihetta

Torppariaika

Satamasaari (Hamnholmen) mainitaan ensimmäisen kerran 1800-luvun kartoissa. Tuolloin suurin osa pääsaaresta sekä koko pikkusaari kuuluivat Vuosaaren kylän Nybondaksen tilalle. Pääsaaren itäisin kolmannes kuului Vuosaaren Rastbölen tilalle.

Ensimmäiset asukkaat olivat saarivahti /kalastaja Mikael Lindroos (1811-1872) ja hänen vaimonsa Eva (s. 1807). Torpparipariskunta asui saarella 1847 - 1872.

Huvila-aika

Vuonna 1887 vapaaherra, filosofian tohtori ja kemisti August "Atte" Benjamin af Schultén (1956 - 1912) osti Satamasaaren ja Pikku Satamasaaren. Hän rakennutti saareen 1880-luvulla huvilan, joka toimii tänäkin päivänä kesämajayhteisön juhla- ja kerhotilana ("Ilotalo").

Vuonna 1899 af Schulten möi molemmat saaret Puotilan kartanon omistajalle, kunnallisneuvos J. F. Lindroosille. Saaret vaihtoivat suvun sisällä omistajaa muutamaan kertaan, kunnes vuonna 1933 omistajaksi tuli Helsingin kaupunki. Kauppahinta oli 400 000 mummonmarkkaa.

Kansanpuisto

Helsingin kaupunki perusti Satamasaareen 1930-luvulla ajan hengen mukaisen "kansanpuiston". Sen tarkoituksena oli tarjota kaupunkilaisille mahdollisuus viettää kesää luonnon helmassa varallisuuteen katsomatta.

Aluksi saarella majoituttiin teltoissa, jotka pystytettiin usein koko kesäksi. Vähitellen telttojen varustetasoa vahvistettiin esim. lautalattialla. Ajan myötä kangasteltat korvattiin pahvi- tai vanerimateriaaleilla. Asumukset piti kuitenkin purkaa talveksi. Vasta vuonna 1941 kaupunki antoi luvan pitää teltat / majat pysyvästi paikoillaan. Vuonna 1946 valmistui arkkitehti Hilding Ekelundin piirustukset kesämajojen yhdenmukaisesta ulkoasusta ja ilmeestä, joita nykyinenkin rakennustapaohje heijastelee.

Aluksi kesämajaan sai rakentaa vain yhden pienen huoneen, jonka jälkeen mökit laajentuivat pienellä verannalla. Myöhemmin verannan sai liittää kiinteäksi osaksi mökkiä, mikä laajensi asumispinta-alaa. Edelleen monissa kesämajoissa on jäljellä "tupa + veranta" -rakenne.

Pitkään majojen maksimipinta-ala oli 12 neliötä (plus varasto), sitten 14 neliötä. Vuodesta 2021 alkaen Satamasaaren majojen maksimikoko on peräti 16 neliötä plus 2 neliön varasto.

Satamasaaren Museomökki on muisto kesämajojen varhaiselta ajalta, mistä merkkinä vaneriset seinät ja pikkuruinen mittakaava.

Kesämajayhdistys

Satamasaaren kesämajayhteisö organisoitui ajamaan asioitaan aluksi toimikuntana ja vuodesta 1975 alkaen virallisena yhdistyksenä (Satamasaarelaiset ry).

Saarelle perustettiin saunaosuuskunta vuonna 1947, jolloin itärannalle rakennettiin talkoovoimin yhä ahkerassa käytössä oleva vanha sauna.

Lähteet: Saaristounelmia Helsigissä (Jan Strang) sekä Satamasaarelaiset ry:n 30-vuotisjulkaisu.